Kevään käsitöitä

Pääsiäisen sää ei yllätä,

se on perinteisen viileää ja pilvistä.

Itsestään kevät ei etene,

joten sitä on joudutettava.

Kasvihuoneen pöydälle en laita kevään keltaista liinaa

vaan Kivikankaalta hankkimani lämpömaton.

Mersumallin matolla on kokoa 60 x 200 cm ja tehoa 236 W.

Termostaatin avulla voin säätää lämpötilan

aarteilleni ihanteelliseksi, plus 15 asteeseen.

Pelargoniaarteilla on valon juhla,

he pääsevät kellarista luonnon valoon.

Kuvan yläkulmassa näkyvä anturi huolehtii,

että ilman lämpötila pysyy 10 asteessa.

Kastelualusta puolestaan pitää huolen,

ettei lämpömatto kuivata liikaa.

Kevät on myös käsityön aikaa.

Pelargonien leikkaaminen

antaa uutta pistokasmateriaalia.

Tänä keväänä työ on entistä tärkeämpi,

sillä olen pistokkaideni kanssa Lahden Suurhallissa

Pihapiirimessuilla lauantaina 25.4.2015.

Toivottavasti nähdään silloin :)

Kadonneet päivät, maaliskuu

 

Kesä menee aina nopeasti ohitse.

Tuntuu, että niin paljon jäi tekemättä ja kokematta,

mutta sehän ei ole totta.

On aika pysähtyä ja muistella kadonneita päiviä.

On aika palata maaliskuun muistoihin.

 

 

 

Vähäluminen talvi oli ankara monille aarteille.

Maaliskuussa vähäiset lumet sulivat

ja auringon säteet lämmittivät luonnon aikaiseen herätykseen.

 

 

 

Tutut kevättyöt laittoivat suunnittelemaan tulevaa kesää.

Jälkikäteen voin todeta,

etten arvannutkaan, mitä kaikkea ihanaa tulisin kokemaan.

Haaveilujen lomassa tutut aarteet 

muuttivat kellarista tuvan uuteen taimihyllyyn,

jonka rakentamisesta kerroin alkuvuoden blogissa.

 

 

 

Uuden aarteenetsintäpaikan sain Mäntsälästä,

Yannan isännöimästä Saaren Kartanon pelargoniparatiisista.

Moni emokasveista oli Annelin lahjoittamia,

jotka Yannan käsissä olivat saaneet paljon uusia alkuja.

 

 

 

Kevään hurmassa jouduin toteamaan,

ettei mikään riitä.

Tarvitsin naapurin valuuttaa ja paljon.

 

 

 

Ruotsin maalla polvet horjuivat.

Nordiska Trädgårdar'sta löysin

hyllykaupalla ihanasta ihanimpia pelargoneja.

Eihän siitä ilman hamstraamista selvinnyt.

 

 

 

Kotiin tuomisina oli valtava määrä uusia aarteita,

vaikkakin he olivat hyvin hillitysti ja huomiota herättämättä pakattuja.

 

 

 

Talvi oli virallisesti päättynyt,

kun maaliskuun lopulla päästin pelargonit laitumelle.

 

 

'Verstaassa', kevään lämmössä,

aarteet saivat uuden mullan

ja lisääntyvässä määrin valoa sekä lämpöä.

Enää ei tarvinnut odottaa kuin kasvun ihmettä.

Lepaan helmi

Lepaa 2014 -messut juhlivat tänä vuonna 50-vuotispäiviään.

Näytteilleasettajia on ennätysmäärä,

toivottavasti myös kävijämäärässä saadaan ennätys.

Itse jätin mieheni Valtran osastolle "päivähoitoon"

ja suuntasin askeleeni Kivikankaan Juliana-osastolle.

Siellä vastassa oli Hanna ja Mikke Kivikangas,

mikäs näin rennon ja asiantuntevan pariskunnan

kanssa on kauppoja tehdessä.

Heillä oli messuosastolla näytillä 

Juliana Premium 10,9 neliön kokoinen kennokasvihuone.

Mikke ja Hanna esittelivät runsaalle asiakasmäärälle

kasvihuoneen monipuolisia ominaisuuksia. 

Pariovet antavat monta mahdollisuutta.

Hienoa, että tuotekehittelyä tapahtuu jatkuvasti.

Uusissa Premium -kasvihuoneissa 

on huoneen puoleiset oven saranat

kiinnitetty pultein ja mutterein.

Näin on helppo säätää oven korkeutta.

Itse pyysin tarjousta työpaikkani

pihalle suunnitellusta kasvihuoneesta.

Asiakaskuntamme vuoksi tarvitsemme esteettömän kulun,

Juliana Premiumissa tämä on otettu hienosti huomioon.

Työkaverinikin kävi messuilla

ja ihastui esillä olevaan kasvihuoneeseen niin paljon,

että haluaisi sen omallekin pihalleen.

Kasvihuonekuume on tarttuvaa lajia ;)

Juliana kasvihuoneet ovat vahvaa tekoa.

Itselläni on ollut kaksi huonetta kolme vuotta

ja ne ovat kestäneet hyvin Suomen ankarat säävaihtelut.

Hanna kertoi, että yleensä uuden kasvihuoneen omistajan

ensimmäinen kasvihuonetarvike on tuuletusluukun automaattiavaaja.

Kenno- ja lasihuoneessa se on erilainen luukun painavuuden vuoksi. 

Yleisin hankinta kasvihuoneen lisälämmöksi on petroolilämmitin.

Se on edullinen ostohinnaltaan, mutta käytössä tulee hintavaksi,

koska lämmittimessä ei ole termostaattia.

Vasemmalla olevassa sähköpuhaltimessa on termostaatin

lisäksi erillinen puhallustoiminto ilmankierron tehostamiseksi.

 Kasvihuoneen kastelujärjestelmistä on tullut erittäin suosittuja.

Huoneesta halutaan nauttia,

mutta samalla toivotaan myös hyvää satoa.

Kastelujärjestelmän ansiosta kasvit eivät kärsi kuivuudesta

eikä viljelijä selkävaivoista.

Ja kun kaikki muu on saatu huoneessa kohdilleen,

on aika miettiä kasvien sijoittelu. 

Tässä vaiheessa tulee mietintään 

hyllyt, koukut ja kaikki mahdollinen,

jotta huoneesta saadaan ilo irti.

Kivikangas osallistuu vuoden aikana monille eri messuille, 

joissa heillä on hyvä valikoima erilaisia Juliana-lisätarvikkeita.

Näitä on mahdollisuus ostaa myös useista puutarhamyymälöistä

tai tilata suoraan Kivikankaan verkkokaupasta.

Uutuutena ovat tyylikkäät, mustat alumiinihyllyt

sekä kuvassa näkyvä seinäpöytä.

Tällaisessa ihanuudessa multatyöt ovat parhainta terapiaa.

Kaikessa harrastuksessa on jotain välineurheilua,

vaikkei sitä haluaisi myöntää.

Itseäni jäi kiehtomaan lämmittimeen liitettävä termostaatti, 

jolla saa digitaalisesti valittua kasvihuoneen minimilämpötilan.

 Hanna kertoi, että viime aikoina

juuri isojen kasvihuoneiden myynti on kasvanut.

Aikaisemmin annettiin ymmärrystä

miesten omalle ajalle, autotalleissa puuhasteluun.

Nyt naisetkin ovat löytäneet oman rauhallisen

ja yksityisen paikkansa, kasvihuoneen.

Viime vuosina kasvihuoneita on alettu sisustamaan

omaksi, pieneksi unelmaksi.

Kuva on minun parhaasta päiväunipaikastani,

pelargonihuone 'Lataamosta',

Juliana Diamantista <3

Omaan unelmaasi voit käydä tutustumassa alla olevasta linkistä:

http://shop.kivikangas.fi/PublishedService?&frontpage=true

Onnenhetkiä, romahduksia ja löytöjä Nordiska Trädgårdarnilla

Kevään odotetuin puutarhareissu oli messumatka Tukholmaan.

Vaikka sää oli aamuisen harmaa ja viileä,

lämmin tuuli kertoi kevään tulleen.

Kevät oli aavistuksen pidemmällä kuin Suomessa,

tarkasti katsoessani huomasin ensimmäisten lehtien 

puhjenneen niin pensaisiin kuin puihin.

Olin aivan täpinöissäni odottaessani ovien aukeamista.

Messukartasta katsoin valmiiksi ensimmäisen iskukohteen,

pelargoniosastot.

Ilo oli huomata, 

että useimmat kauppiaat olivat panostaneet 

lajikkeiden esittelyihin kuvin. 

Olin varautunut omin kynin ja taimilapuin, 

mutta onneksi turhaan,

jokainen purkki oli hienosti nimetty.

Otin matkalle mukaan termo-laukun, 

jonka olin kiinnittänyt kaljakärryihin.

Näin säästyin kantamisen vaivalta 

ja aarteet säilyivät paluumatkan lämpiminä.

Kärryillä oli helppo liikkua suuressakin väkimäärässä

ja ne saivat osakseen paljon katseita.

Apua, tässä kohtaa mie romahdin.

Silmieni edessä oli pelargonilajikkeita useita satoja.

Myytävät aarteet olivat pieniä potteja, 

joita sai tyylikkäästi keräillä tarjottimelle. 

Vaati hetken rauhoittumisen, 

jonka jälkeen kävin järjestelmällisesti läpi valtavan tarjonnan.

Onneksi omat lempilajikkeet ja värit ovat selkeästi tiedossa,

joten säilyin urakasta selväjärkisenä.

Perheelle löysin tuliaisen, suklaaputouksen.

Harmi, ettei se mahtunut kyytiin.

Messuilla oli valtavia koristeita.

Tässä ei ihan vaatimaton pöytäkattaus.

Tulevan pääsiäinen näkyi katetun pöydän koristeluissa.

Tämä yksinkertainen koriste teki itseeni vaikutuksen.

Omassa kattauksessani hieman vierastan näin multaista istutusta. 

Toisaalta helmililjat saavat aina sydämeni sulamaan. 

Pitkin messuja oli erilaisia kukkaistutuksia, 

tässä narsisseja ja hyasintteja.

Tulppanimeri sykähdyttää aina, 

vaikka väri ei olisi edes oma suosikki.

Jalopelargonit ovat upeita, mutta vaativia.

He tarvitsevat uudelleen kukkiakseen kylmän jakson

ja usein kutsuvat luokseen tuholaisia.

Vuosia sitten hurmaannuin näihin Helsingin messuilla,

mutta luovuin heistä ensimmäisen talvetuksen jälkeen.

Messuilla oli myynnissä myös paljon käsitöitä.

Nämä rautalangasta tehdyt puut 

olisivat upeita koristeita esimerkiksi talon seinällä.

Useat messuosastot olivat kauniita.

Lisäksi niistä sai hyviä ideoita omaan puutarhaan.

Tällainen hylly olisi näppärä tehdä

ja siihen saisi kerättyä vaikka kaikki ylimääräiset ruukut.

Tämän mökin nähdessäni sydän nyrjähti.

Pakko saada -tunne tulee 

varmasti toteutumaan Ruusunmekossa.

Ehkä jo ensi äitienpäivänä...

Tanskalainen myyjä ihmetteli seurueemme tuloa 

Suomesta asti vain messuja varten. 

Hyvän perässä kannattaa matkustaa pidempikin matka.

Pääsääntöisesti pelargonikauppiaat 

olivat keskittyneet messuilla yhdelle alueella.

Ruotsin pelargoniyhdistys oli kuitenkin erillään 

ja heidän osastollaan oli aarteet hienosti esillä.

Myytävät pistokkaat olivat jäsenien itsensä laittamia,

joten niistä tuli itselleni erityisen tärkeitä.

Iltapäivän puolella messuvieraita alkoi olla liiaksi asti.

Tungoksessa liikkuminen oli hankalaa, 

kyynärpäätaktiikalla sai tehtyä tarpeelliset hankinnat.

Luulin saaneeni kaiken tarpeellisen,

mutta yllättäen ystäväni löysi minulle köynnöspelargonin.

Aarre on minulle uusi, 

mutta mielenkiinnosta se oli ostettava.

Maanpäällisessä paratiisissa koin heikon hetken.

Köynnöksen pakkaaminen termo-laukkuun 

vaati hetken rauhoittumisen ja hengissä selviämisen suunnitelman.

Heitin tukikepit roskikseen 

ja taitoin aarteesta ylijäävät oksat poikki.

Näppärästi hän mahtui laukkuun

ja kotiinviemisinä sain pistokasmateriaalia.

Onnistuneen päivän onnellinen päätös.

K