Wanhat aarteet

Ruusunmekko on hiljalleen saanut seurakseen aarteita, 

jotka ovat löytyneet omista nurkista, 

ystävien lahjoittamina tai kirppiksiltä mukaan lähteneinä. 

Vanhat esineet viehättävät omilla, hiljaisilla tarinoillaan. 

Pelargonihuone 'Lataamo' on eräässä lehtijutussa 

nimetty menneisyyden huoneeksi. 

Sinne ovat päätyneet talteen niin äitini hartiahuivi 
kuin isäni kameralaukku. 

Myös lasteni heidän mummolleen 
äitienpäivälahjaksi maalaamat saviruukut 
ja enoni perhoshaavi ovat hyvässä tallessa. 

Pelargonihuone 'Lataamon' aarteet

Pelargoniruukkujen alusastioina 

ovat vaaka ja piirakkavuoka. 

Mummon leikkaamat matonkuteet 

löytyivät vintiltä.

Vispilä on tukemassa pelargonin 

pitkäksi kasvanutta vartta. 

Idean sain ystävältäni Annelilta.

Pullokoriin on tunkeutunut pelargoni.

Aina on tilaa yhdelle <3

Vanha pöytäliina tuli muistoksi

 kesäreissultamme 2013 käydessämme

poikamme luona Hiittisissä. 

Aarre oli saaristolaiskyläkaupan kirppishyllyllä.

Mieheni on pienenä 

istunut pyöränkyydissä

tässä lastenistuimessa. 

Aarre tuli vastaan liiteristä.

Työkalupakin löysin paikalliselta kirppikseltä. 

Myyjän iloksi tyhjensin siitä työkalut 

ja jätin ne kauppaan myyntiin.

Pelargonihuone vaihtuu kesän kukkarunsaudesta 

talven kynttilämereksi. 

Vanhat pläkkiraastimet ovat upeaa käsityötä,

 niiden kauneus tulee esiin kynttilälyhtyinä.

Kasvihuone 'Verstaan' aarteet

Vanhat ostoskorit helpottavat 
pelargonien siirtelyä. 
Korit löytyivät talomme varastosta.

Vanhasta lihahyllystä sain kynätelineen. 

Verstaassa tapahtuu pelargonien pistokaslisäys, 

joten kynät ovat hyvä olla aina saatavilla.

A

Kakkuvuoat ovat erinomaisia 

pelargonin pistokkaiden säilyttämisessä.

Kuvan vuoka on perintö äidiltäni.

Puutarhani aarteet

Vanha Porin Maija löytyi talomme vintiltä. 
Neljän ihmisen voimin saimme 
kannettua sen yläkerrasta ulos. 
Kesän paras maku on 
puuhellalla paistetut muurikkaletut.

Puutarhassamme on myös nuotiopaikka, 

jossa on koristeena herttainen vohvelirauta.

Olen jo vuosia etsinyt puutarhaani rautasänkyä 

ja omaa nimikkokasviani. 

Tänä kesänä sänky tuli vastaan 

paikallisen kirppiksen eteisessä 

ja Clematis 'Jutta' saksalaisen kärhökaupan sivuilla. 

Osuma oli täydellinen, nyt kärhö kiipeilee sänkyä pitkin. 

Etualalla on jo vuosia sitten 

ystävältäni saatu pesuteline. 

Lihamyllyt ovat heikkouteni. 

Tässä on "jauhatuksessa" mehitähti.

Taimienhoitopisteessä multapussit 

säilyvät sopivan kosteina vanhassa leipälaatikossa. 

Ystävältäni saadussa hyllyssä ovat ruukut 

ja pienet työkalut hyvässä tallessa. 

Vanhasta, ruostuneesta henkarista roikkuu 

pari kahvipannua, 

ne keräävät kätevästi sadevettä 

kuivan päivän varalle.

Ruostunut romu on romanttista. 

Tässä olen kerännyt aarteita 

ystävältäni saatuihin puukärryihin.

Äitini vanha rottinkituoli lepää omenapuun alla. 

Siihen on helppo kerätä puusta putoava sato. 

Ruosteisen lapion löysin paikallisen kirppiksen pihalta,

 juuri kun myyjä tyhjensi autostaan 

myyntiin tuomiaan tavaroitaan.

 Kotini aarteet

Vanha leivinuuni on maalattu roosan väriseksi. 

Sen päällä hymyilee mummoni vanhat kermakot 

ja tuikkulyhtyinä ovat kirppikseltä ostetut raastimet.

 

Anoppini vanha lasipurkki saa aina 

talvisin valot sisälleen.

Näin keittiössä voi puuhailla pienessä hämärässä.

Hellan taustalla on ripaus maalaisromantiikkaa.
Lasipurkeissa on Sorsakosken aterimia,
piparimuotteja ja korppujauhoja.
Lasipurkit, maustekipot ja morttelin
olen löytänyt kirppikseltä,
kynttiläastian olen saanut joululahjaksi ystävältäni.

Jouluna 2012 jouluruusu 

koristi viininjäähdytyastiaa. 

Astia on äitini peruja.

Samaisena jouluna löysin paikallisesta 

kukkakaupasta pieniä jouluruusuja. 

Niistä ja muratista sain 

kakkuvuokaan herkän asetelman.

Tämän joulun hyasintit pääsivät kakkuvuokaan. 

Mitä enemmän erilaisia kakkuvuokia on, 

sitä rikkaampi on sisustus.