Helle hoputtaa

Omppupuiden kukinta oli vain hetken hurma.

Helteinen sää sai hetkessä

aikaan valtavan kukkasateen.

Onneksi kielo aloitti jo kukinnan

ja näin puutarhan haltija

saa edelleen nauttia 

tuoksuvasta puutarhasta.

Helle hoputtaa myös muita aarteita.

Tuntuu, että nyt alkaa

kesän kiireisen kukinnan tulva.

Jos jotain saisin toivoa,

olisi se pieni sateen hetki <3

Huumaannuttavat kukkapilvet

Kevään viaton ja vaalean vihreä hetki

 on hetkessä vaihtunut herkkiin kukkapilviin.

Hedelmäpuut ovat innostuneet

kukkimaan täyteläisen runsaina.

Puutarhassa leijunut tuomen kukinnan tuoksu

on kuin huomaamatta vaihtunut 

hedelmäpuiden makeuteen.

Toivottavasti pölyttäjät ovat yhtä huumaantuneina

kuin puutarhan haltija.

Juuri nyt sato-odotukset ovat suuret,

mutta vasta syksy sen näyttää,

kuinka onnekkaita olemme.

Luonnon oikukkaat olosuhteet

Kulunut kevät on ollut jännittävämpi,

kuin moni muu aikaisempi.

Kierrokset puutarhassa ovat olleet

hitaita ja tutkailevia.

Hiljalleen Ruusunmekon talvituhot

alkavat paljastumaan.

Mennyttä ovat koristeomenapuu,

useat jouluruusut,

laajalta alueelta tuoksukurjenpolvet

ja moni kivikkokasvi.

Yllättävää on, että moni erikoisempi kasvi

on selvinnyt rankasta talvesta.

Lukuisat omajuuriset ruusut ja kärhöt 

ovat kuolleet maanpäällisiltä osiltaan,

mutta lupaavasti mullan alta 

pilkistävät uudet versot.

Aarteet, jotka ovat selvinneet talven taisteluista,

joutuvat kamppailemaan vielä kevään kuivuutta vastaan.

Lähtökohtana on, että ne herkut,

jotka pärjäävät luonnon oikukkaissa olosuhteissa,

ovat kasvupaikkansa ansainneet.

Menetykset aiheuttavat puutarhan haltijalle haikeutta.

Onneksi hedelmäpuiden kukkanuppujen runsaus

saa ajatukset kääntymään tulevaan.

Ilahduttavaa on, että ensimmäistä kertaa 

päärynäpuukin koristautuu valkoiseen kukintaan.

Toivon sinulle ystäväiseni mahdollisuuden

nähdä ympärillä olevat onnenhetket, 

sillä turha on jäädä murehtimaan sellaista,

mihin ei voi vaikuttaa <3

Kevään viimeiset askeleet

Hiljalleen kevät ottaa viimeisiä askeliaan.

Ja kesän ensimmäiset kaunottaret

astuvat esiin.

Kiireisimmät ovat jo ehtineet nuppuvaiheeseen.

Osa vaatimattomammin, 

osa komeammilla nupuillaan.

Myös puut kaunistautuvat kukinnallaan.

Osa vaatimattomammin,

osa romantiikkaa huokuen.

Vuokkojen kukintaa

Viime postauksessa kerroin

taimivaihto-tapahtumasta.

Ne ovat juuri niitä hetkiä,

joissa istutussuunnitelmilla ei tee mitään

vaan fiilistellään kasvit edellä -ajatuksella.

Taimivaihto on ehkä hieman 

harhaanjohtava nimitys tapahtumalle.

Useimmiten aarteet päätyvät 

uudelle omistajalle muutamaa lanttia vastaan.

Itse olen sortunut liiankin helposti uusiin aarteisiin.

Kotiin tullessa en ole tiennyt, mitä kaikkea olen saanut

ja mihin heidät istuttaisin.

Usein joukossa on ollut herkullisia erikoisuuksia.

Niinpä olen tehnyt

löytöjäni varten oman penkin.

Siinä he saavat rauhassa kasvaa,

kunnes sopiva paikka 

jostain päin puutarhaa löytyy.

Taimilöytöjen mukana voi tulla kotiloita.

Näitä vihollisia vastaan taistelen,

sillä toistaiseksi Ruusunmekko 

on pysynyt kotiloista puhtaana.

Uudet taimet laitan ennen istuttamista

kasvihuoneeseen karanteeniin.

Toisinaan olen upotellut taimiruukkuja

mäntysuopaveteen tappaakseni kotilot.

Sillä aikaa, kun olen seurannut

taimivaihdoista saamieni vuokkojen kukintaa,

yllättää tuomi tuoksullaan. 

Miten se voi aina yllättää samalla tavalla

kuin syksyn ensimmäiset liukkaat kelit :)

Vaihtamalla paranee

Kevään yksi parhaimmista

 tapahtumista ovat taimivaihdot.

Se on mukava tapa päästä eroon itselle ylimääräisistä

aarteista ja tavata samanhenkisiä ystäviä.

Ja jos oikein hyvin käy,

vaihtamalla aarteet paranevat.

Poikkesimme ystäväni kanssa helatorstaina

Maatiaisen taimivaihdossa

Lopen Läyliäisissä.

Tapahtuma oli kotoisan lämminhenkinen.

Onneksemme Porin pioniguru 

oli saapunut paikalle.

Koristekasvien lisäksi tarjolla oli myös hyötykasveja.

Kerrankin olin maltillinen 

ja sorruin vain pariin pioniin.

Hankinnat tapahtuivat kasvit edellä -sortumisella,

mutta onnekseni löysin ajankohtaisen istutuspaikan.

Äitienpäivänä muistin edesmennyttä äitiäni

istuttamalla pionit hänen muistopenkkiinsä.

Hyvää juhlapäivää

kaikille äideille, isoäideille

sekä äidinmielisille <3

Kevään rakkaimmat värit

Juuri nyt on se hetki,

kun kevät on vielä herkkä ja viaton.

Ja kevään rakkaimmat värit,

vaalean vihreä ja ruusukulta,

parhaimmillaan.

Vain yksi silmänräpäys

ja mennyt antaa tilaa uudelle.

Onnellista, lämmintä ja kaunista 

helatorstaita sinulle ystäväni <3

Vapun väsyttämin silmin

Vapun juhlinnasta selvinnyt tyttäreni

piipahti yllätysvisiitillä.

Samaan hetkeen puutarhakierroksella 

ollut fasaaniherra

sai hänet kaivamaan kameran esiin.

Tytär kehui ottaneensa 

kuvan sinivuokoistakin ;)

Ei aikaakaan, kun 'Lataamon' divaani

houkutti rankan juhlijan.

Olin juuri siivouspuuhissa,

joten touhuni joutuivat kuvauskohteiksi.

Huh huh, onneksi on vain kerran nuori.

Sen verran rankalta nuoren naisen

kuvausasento divaanilla näytti :D