Kesän kuplivaa kukintaa

 

 

Pöytä koreaksi ja lasillinen kuplivaa.

Kasvihuone-elämää ei haitannut

juhannuksen vaihtelevat säät.

 

 

 

Juhannusruusu ei ymmärtänyt juhlia,

ja pensasmangoliakin tyytyi komistelelemaan nupullaan.

 

 

 

Kerrottu valkovuokko

levitti juhlahameensa.

 

 

 

Ja montana 'Rubens' kärhö

juhlahuntunsa.

 

 

 

 Tarhakullero puolestaan hohti kuin aurinko.

 

 

 

Koristeomenapuu 'Linnanmäki'

ei pihtaillut,

hän innostui viihdyttämään kauneudellaan.

 

 

 

Pari lämmintä päivää

ja ruusuorapihlaja juhli yhdessä

kurjenpolvien ja kuolanpionin kanssa.

 

 

 

Juhannussunnuntaista on tullut

perinteinen haikeuden päivä.

Tänä vuonna suru oli pientä,

aloitin työstämään

Ruusunmekon viimeistä kukkapenkkiä.

Joskus on vain ymmärrettävä rajansa ;)

 

 

Avoimia puutarha -päiviä odotellessa

on hetki aikaa nauttia Ruusunmekon

tämän kesän ensimmäisestä ruusun kukasta,

Teresan ruususta ja jälleen nauttia

lasillisesta kuplivaa.

 

 

 

Tervetuloa vieraaksemme

sunnuntaina 28.6.2015 klo 12-18

viettämään

Avoimet puutarhat -päivää <3

Kukintaa kiireen keskellä

Ruusunmekon arki on yhtä kiireinen

kuin tuvan emännän jouluvalmistelut.

Avoimiin puutarhoihin on enää hetki.

Sitä odotellessa on puutarhan nurkkia

siivottu juhlapyhää varten.

Pelargoninpistokkaita on laitettu multaan

odottamaan uutta kotia.

Uusi kivikkoalue valmistuu parahiksi

ja saan Kesäkeittiöksi nimettyyn paikkaan

sijoitettua talven aikana keräämäni aarteet.

Kitkettävää on riittänyt kottarikaupalla.

Onneksi osa aarteista ovat niin tummia

ja kauniita, että he ovat erottuneet edukseen.

Kiireen keskellä ei aina muista nauttia

Ruusunmekon kauneudesta.

Onneksi Rautatieomenapuu

on muistuttanut olemassaolostaan

huumaavalla tuoksullaan <3

Ennen pidin koristeomenapuita turhuuksina.

Tänä keväänä myös 'Marjatan' kukkarunsauden kauneus

on puhunut puolestaan.

'

Ja kaiken kruunaa 'Aamuruskon' herkkyys.

Osa aarteista on vielä pieniä.

Ensimmäistä kertaa kukkii

Türin matkan arpajaispalkinto,

'Mlokosewitchiin' siementaimi.

Kiitos Annelin, hän on lempivärinen.

Suuremman kukkarunsauden antaa

ystävältäni saadut kuolanpionit.

Tänä keväänä sain antaa yhden heistä takaisin,

ystäväni uudelle mökkipihalle.

Ja onneksemme hän myös lupasi kukkia.

Viimeiset päivät ovat työntäyteisiä

ja hommia painetaan säästä riippumatta.

Onneksi yön pimeys pakottaa vielä lepoon.

Vielä on hetki aikaa...

Pitkän ja viileän kevään jälkeen

on luvassa aurinkoa ja lämmintä.

Odotus palkitaan, vihdoin on tarpeeksi lämmintä

magnoliani, 'Leonard Messel'n kukinnalle.

Ei kovin haastava kuvattava,

kun aarteen korkeus jää reippaasti alle metriin.

Jouluruusut ovat mukavasti vuorotelleet kukinnallaan.

Siitä saan hyvän syyn

jatkaa eri lajikkeiden hamstrausta.

Lemmikin taivaan siniset kukkaparvet

ovat vallanneet Ruusunmekon.

Onneksi heissä on myös ripaus vaaleanpunaista.

Ennen kuin voikukan sade alkaa,

on uusien istutusalueiden päälle

levitettävä olkea ja haketta.

Vanteelle keksin hyvän uusiokäytön,

se saa ohjata kasteluletkua,

jottei uudet taimet vaurioidu.

Uuden "kesäkeittiön" perustaminen on mukavaa puuhaa.

Parasta puutarhassa on uuden luominen

ja vanhojen aarteiden kierrättäminen.

Vielä on hetki aikaa luovuudelle...

... sillä Avoimet puutarhat -tapahtuma lähestyy.

Tervetuloa 28.6.2015 klo 12-18 tutustumaan Ruusunmekkoon.

http://www.avoimetpuutarhat.fi/fin/puutarhat/?id=219