sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Äitienpäivä

Äitienpäivän sää oli aurinkoinen, lämmin ja kaunis. 
Vihdoin sain kannettua kellarista loput pelargonit pois, 
siistittyä ja latvottua ne.



Lapsilta sain lahjaksi spiraalikukkapenkin. 
Kävimme yhdessä soramontulta valkkaamassa kivet 
ja asettelimme ne spiraalin muotoon. 
Tällä paikalla on aikaisemmin ollut lasten hiekkalaatikko.



Samaan aikaan perheen iskä 
sai aloitettua ensimmäiset kevätkylvöt.



Sytytin puutarhan muistolyhtyyn kynttilät 
rakkaiden mummojemme, 
äitinä ja anoppini muistolle. 


Onnistunut loma on kuin lyhyt rakkaustarina. 
Onneksi tämä rakkaus ei lopu, 
vaikka huomenna joudunkin palaamaan töihin.



torstai 9. toukokuuta 2013

Kaltaisteni parissa


fEilinen päivä nyrjäytti sydämeni. Sain olla kaltaisteni hörhöjen parissa,
 menetin Vakka-neitsyyteni ja sain monta uutta aarretta.
Tässä yksi 'Luua Plum' <3





En varsinaisesti lähtenyt hankintamatkalle, mutta hyvässä porukassa 
mopo karkaa käsistä. Länsirannikon löytöinä näsiää, 
atsaleaa, kerrottua lumikkia, magnoliaa jajaja... paljon muuta ihanaa.





Kotiin tuomisina oli lisäksi kimppatilauksista helleborusta ja clematista. 
Pientä hahmottelua vaatii, että kaikki pääsevät arvoisilleen paikoilleen.



Pysähdyttävintä päivässä oli kierrokset kolmen hörhöystävänäni puutarhoissa. 
Näissä kaikissa korostui luovuus ja mielikuvitus . 
Heidän rakkaus puutarhaan ja intohimo aarteisiin antoi 
minulle uutta intoa Ruusunmekon vaalimiseen ♥



tiistai 7. toukokuuta 2013

Geranium-aarteita Saksasta


Tänään se sitten tuli, kahdeksan päivää matkanneena, 
paketillinen aarteita Saksanmaalta.





Liekö ollut kielimuuri, enhän mä nyt sentään pahnoja tilannut ;) 
No, nämä on kuitenkin niitä paketteja, 
jotka kannetaan vaivihkaa kasvihuoneeseen piiloon.



Hermostunutta kaivamista, pahnat lentelee 
kunnes jotain lupaavaa pilkahtaa.



Ensimmäinen löytynyt geranium-yksilö hieman nuutuneena, 
mutta onnellisesti perillä.



Laitoin aarteet pärekorin kätköihin toipumaan 
ja keräämään voimia. Uuteen kotimaahan kotiutus 
tapahtuu pikkuhiljaa.



Olin niin innoissani löytäessäni yhden kukan, 
etten edes tullut katsoneeksi lajikenimeä.