Menneisyyden huone

Viime postauksessa kerroin tarinan
Maailman parhaasta kesätyöstä 
ja  Ruusunmekon 
kolmannesta kasvihuoneesta.

Nyt mennään ajassa 
tätäkin hetkeä kauemmaksi.

Olin haaveillut vuosia kasvihuoneesta,

mutta ajattelin sellaiselle löytyvän aikaa

vasta eläkepäivinäni.
Luulin sen työllistävän arkea
niin paljon, etten ehtisi 
hoitamaan siellä kasvavia kasveja.

Kesäinen hetki saattohoitokodin sohvalla 

sai minut ymmärtään,

että unelmat on tehty toteutettaviksi. 
Opin myös, että elämän 
jokainen päivä on nauttimista varten.

Lehtijuttu Viva 7/2014

Jo samaisena syksynä hankin
 puutarhaani ensimmäisen kasvihuoneen,

Juliana Diamant'n, josta tuli 
minulle menneisyyden huone.

Koristelin 'Lataamoksi' nimetyn paikan
 isän vanhalla kameralaukulla,

äidin hartiahuivilla 
ja mummon kerimillä matonkuteilla.

Lisäksi täytin huoneen 

pelargoniaarteilla ja divaanilla.

Tapahtui sisustusvahinko,
en saanutkaan kasvihuonetta vaan 
maailman parhaan päiväunipaikan.

Edelleen minulta puuttui paikka,
jossa voi tehdä multatyöt.
Niinpä meille vielä samaisena syksynä
tuli 'Verstas', Juliana Premium -kasvihuone.
Viikko sitten postasin tästä huoneesta.
No, taisihan siinäkin
pienen inspiraation vallassa
tapahtua samanmoinen vahinko.