maanantai 1. helmikuuta 2016

10 puutarha-aiheista kysymystä



Sain Terrafiore-blogista haasteen, jossa tehtävänä on vastata
10 puutarha-aiheiseen kysymykseen.
Toivon, että joku innostuu jatkamaan
haastetta vastaamalla samoihin kysymyksiin.
 
 


1. Mikä sai sinut alun perin aloittamaan puutarhaharrastuksen?
 
 Meiltä lähti keväällä 2004 lypsykarja ja tuntui, että jäin toimettomaksi,
vaikkakin neljä lasta järjestivät pientä puuhaa.
Samaisena kesänä purin toimettomuutta kivikon parissa.
Yhdessä lasten kanssa heitimme kaikki nosteltavat kivet pois,
putsasimme rikkaruohot ja järjestimme kivet uudelleen.
Lainasin kirjastosta perennakirjoja, joista etsin kaiken mahdollisen tiedon.
Tein vain vähän hankintoja, istutuksissa käytin ystäviltä saamiani kasveja.

 


2. Oletko koristetarhuri vai hyötyviljelijä vai molempia?

Olen vain ja ainoastaan koristetarhuri.
Esteetikkona nautin vaaleanpunaisista unelmista,
tuoksuvasta kauneudesta ja maalaisromantiikasta.
Ensitöikseni muuttaessani taloon kylvin kasvimaan tilalle nurmikon.




3. Voisitko kuvitella elämää ilman puutarhaa?

Kyllä, mutta vain ja ainoastaan merellä ja sen kallioisilla rannoilla.





4. Mikä on puutarhasi paras ominaisuus
(esim. maalaji, valo-olosuhteet, sijainti)?

Ruusunmekon paras ominaisuus on maan kivikkoisuus.
Se on oikeastaan ollut koko puutarhan pelastus,
muuten takapiha olisi todennäköisesti muokattu pelloksi.
Puutarhan istutustyöt ovat olleet vaativia,
sillä olen aina joutunut käymään vuoropuhelua kivien kanssa.
Toisaalta kivet keräävät lämpöä 
eikä vesi jää juuristolle seisomaan.




5. Onko puutarhassasi joku kasvi, joka tuottaa iloa
vuodesta toiseen ilman suurta vaivannäköä?

Kyllä ja heitä on paljon, nimittäin pensasruusut.
Kauniita, tuoksuvia, kestäviä ja osa pitkään kukkivia.




6. Onko puutarhassasi joku kasvi, joka vaatii puolestaan
jatkuvaa silmälläpitoa menestyäkseen?

Ruusunmekossa on paljon erikoisia ja herkkiä
pensaita sekä perennoja, joille voisi antaa erikoishoivaa,
mutta meillä jokainen joutuu menestymään lähes omillaan.




7. Törmäätkö puutarhaasi hoitaessasi usein johonkin,
johon haet ratkaisua?

Joku viisas on sanonut, että rikkakasvi on vain kasvi,
joka kasvaa väärässä paikassa. Ruusunmekossa heitä riittää.
Milloin on kyseessä voikukka, milloin kielo,
joskus sormustinkukka tai nokkonen.
Olen yrittänyt keksiä erilaisia ratkaisuja
kitkemällä, kattamalla ja myrkyttämällä.
Yksi parhaimmista vaihtoehdoista on ollut istuttaa maanpeitekasveja.



 
8. Lisäätkö puutarhasi kasveja itse jakamalla,
siemenistä tai pistokkaista? Jos lisäät, millä kasveilla ja lisäystavoilla
olet saanut parhaimpia tuloksia?

Alkuvuosina olin innokas siemenkasvattaja,
mutta pelargonikuumeen myötä olen innostunut pistokaslisäyksestä.
Pienet pelargoninalut vievätkin lähes kaiken kasvatustilan.
Perennoja jakamalla olen saanut
Ruusunmekkoon esimerkiksi kurjenpolvimattoja
ja taimenvaihtotapahtumiin vaihtareita.
Lisäksi ruukutan ruusujen juurivesat uusiin koteihin.




9. Liittyykö puutarhasi johonkin kasviin jokin tärkeä tarina,
jonka haluaisit kertoa?

Ruusunmekossa on useita ystäviltä saatuja aarteita,
joilla on erityinen merkitys tai muisto.
Ehdottomasti rakkain on äidiltä saadut ruohosipulit,
jotka kasvavat hänen muistopenkissään.




10. Mikä on varhaisin tai paras puutarhamuistosi?

Vietin lapsuudessa monta mukavaa ja hauskaa hetkeä
vanhempieni kanssa viljelypalstalla.
Siellä kasvatettiin nauriit ja porkkanat, pavut ja ruusukaalit.
Kirjoukonhattua katsoin ylöspäin ja ihailin korkeaa kaunotarta.
Näistä vuosista on jäänyt pysyvänä vammana
multapeukalo, mutta samalla kiintiö hyötyviljelyyn täyttyi.

 
 


37 kommenttia:

  1. Kiva kuulla, että sinäkin olet puutarhaesteetikko, tai koristekasvi-ihminen, niin minäkin - hyötyviljely on hieman... no, ehkä tylsää... tai jotenkin veri vetää aina niihin kukkapenkkeihin eikä kasvimaata vain tule hoidettua. Ei se sen vähempiarvoinen ole, mutta ei vain kiinnosta, ja blogeissakaan en sitten hirveästi jaksa niistä lukea, hypin yli vihannesten kasvatusjutut :-D Meitä on niin moneen junaan.
    Suloinen pastellipuutarha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta vertaistuesta. Toisinaan tuntuu, että puutarhassa pitäisi repiytyä joka lajiin, mutta näinä hetkinä täytyy vain huokaista ja hakea oman intohimon suuntaa. Kiitos Ruusunmekon uudesta lempinimestä, pastellipuutarha jo itsessään kuulostaa suloiselta <3

      Poista
  2. Kivat kysymykset ja vastaukset. Minullekin puutarhan tärkeimpiä kasveja ovat äidiltä, anopilta ja tädeiltä saadut kasvit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Eikö olekin ihanaa kierrellä puutarhassa ja muistella kasvien kautta läheisiään ja rakkaitaan <3

      Poista
  3. Kiva postaus. Minäkään en kasvata hyötykasveja, vain yrttejä. Kohtalotoverisi olen, sillä lapsuudesta sain pysyväisen vamman - nimittäin herukoitten poiminnasta! Nyt ei ole yhtään herukkapensasta :)) enkä mene puolukkaan enkä mustikkaan! metsään toki muuten vain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Onneksi puutarhailu on niin laajaa, että jokaiselle riittää jotain mielekästä. Toivottavasti ei lapsille siirrä mitään traumaattista. Tosin luulen, että oma esimerkki on kyllä niin huolestuttava, etteivät he ihan heti innostu samasta lajista :D

      Poista
  4. Tosi kiva kuulla enemmän puutarhasi tarinaa! <3
    Minulla on ollut hieman samanlainen suhde hyötykasveihin. Lapsuudessani olimme paljon mummolassa ja mökillä, jossa viljeltiin kaikkea valtavia määriä. Jotenkin se oli (varsinkin teininä) todellista pakkopullaa. Ja juuri viljelmien suuruus sai väsähtämään, jo pelkästä ajatuksesta. Nyt olen pikkuhiljaa alkanut lämpenemään hyötykasveillekin. Olen tajunnut, että niitä voi viljellä pienemminkin ja kasvilaatikoissa ja lavoissa.
    Mutta tietämykseni on vielä aika heikkoa ja harjoittelen vasta... Marjat ja hedelmäpuut ovat onneksi aika helppoja, niistä viljelmistä tykkään jo kovasti.
    Mutta oman puutarhan pitää olla itselleen mieleinen. Siksi on ihanaa, kun jokainen saa viljellä mitä tykkää. Ja kyllähän koristekasveistakin on suuri hyöty; ne virkistävät mieltä, edistävät siis mielenterveyttä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, etten ole ainoa hyötykasvikohtalon kokenut :D Tuo on niin totta, pienestikin voi saada herkullista. Pääasia on, että nautimme siitä, mihin uppoudumme. Onneksi kasvivalikoimaa riittää jokaiseen makuun <3

      Poista
  5. Olipa mukava lukea puutarhasi asioista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että viihdyit postauksen parissa <3

      Poista
  6. Kivat kysymykset ja vastaukset. Kauniita kuvia olet laittanut.

    VastaaPoista
  7. Mielenkiintoinen postaus ja hyvin olet omat valintasi perustellut.Mielestäni olet rohkeasti tehnyt omat valintsai ja ehkä rohkein niistä on kasvimaan tilalle kylvetty nurmikko.
    Olet ihan oikein kuunnellut sydämesi ääntä.

    "Maalla pitää joka talossa ja mökissä olla kasvimaa eli tällaiseen henkeen olen minä saanut aikanani elämänohjeet"
    Hyvä asia sinäänsä, mutta ei se niin yksinkertaista ole, siinä on monta seikkaa jotka eivät aina puolla uurastamista ja monesti se varsinainen hyöty rahallisesti voi olla niin ja näin.
    Minä olen tämän asian kanssa paininut monesti ja nyt olen kallistunut vain koristepuutarhaan tai oikeammin pihaan joka olisi kaunis ja helppohoitoinen sekä ympäristöön mutkattomasti sopeutuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Jos en muuta ole elämässäni oppinut niin ainakin osaan tehdä niin kuin sydämeni sanoo. Tosin kasvimaan tuhoamispäätöstä varmasti vauhditti pieni vauva ja navetan lypsykarja. Sitä päätöstä en kuitenkaan ole koskaan katunut. Hienoa, että sinäkin olet kuunnellut sydämesi ääntä. On niin tärkeää, että puutarhailu tuo onnen tunteen eikä velvollisuuden taakkaa <3

      Poista
  8. Kiitos vastauksistasi ja kauniista kuvista! On aina mielenkiintoista lukea, mikä tarhurin on johdattanut puutarhaharrastuksen pariin. Pensasruusuihin on helppo hullaantua ja suurella pihalla ne pääsevätkin parhaiten oikeuksiinsa. Vartuin itse maalaistalossa, mutta en joutunut kovin usein kasvimaalle tai marjapuskiin töihin, joten en muista kyllästyneeni pihan tai kasvimaan hoitoon, ainoastaan heinäkuiseen mustikkametsään en lähde! Tosin en hyöty- ja koristekasveja kovin tarkalla seulalla erottelisi, sillä hyötyä on myös, ellei tärkeimpänäkin, puutarhasta saatava mielen virkistys. Minulla on viljelypalsta, mutta sielläkin koristekasvit ovat vallanneet entistä enemmän tilaa. Sekoittelen yksivuotisia koriste- ja syötäviä kasveja myös keskenään, jos vain kasvupaikkavaatimukset osuvat yksiin.

    Valkoinen sormustinkukka on muuten upea sekä kärhön ja ruusun yhdistelmä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, pitikin käydä kommentoimassa blogissasi haasteeseen vastaamisesta, mutta näköjään olit minua nopeampi. Ja kiitos mielenkiintoisista kysymyksistä! Tätä postausta oli mukava tehdä, kun joutui hieman pysähtymään perusasioiden äärelle. Tuo on niin totta, jokaiselle on niin oma juttu, mistä kasvista sen hyödyn saa <3

      Poista
  9. Kivat kysymykset ja kivat vastaukset. Itsekin jouduin lapsena kasvimaalle kitkemään ja vaikka silloin inhosin sitä touhua, niin aina minulla on ollut kasvimaa. Hyötykasvitkin voi kasvattaa esteettisesti. Toki vaaleanpunaiset kukat ovat minunkin suosikkejani vaikka ne eivät nykyisen taloni väriin aivan sovikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Totta, olen puutarhavierailuilla nähnyt paljon kauniita hyötypuutarhoja, ihailen aina tekijöiden ahkeruutta. Ja viime kesänä pääsin käymään tuolla lapsuuteni viljelypalstalla. Se oli erittäin liikuttavaa ja kaunista katseltavaa riitti paljon.

      Vaaleanpunainen on <3

      Poista
  10. Mä repesin ekan vastauksen kohdalla - neljä lasta järjesti pientä puuhaa :D. No, ehtiihän siinä toki hoitaa vähän ruusutarhaakin, varsinkin, jos ennen on hoitanut sen lypsykarjan siinä lasten ohella :)

    Kirjoitat tosi sielukkaasti kivikostasi!

    Sini K.
    Kasvihormoni.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyllähän sitä nykyisin ihmettelee, miten on aikaisemmin ehtinyt tekemään kaikenlaista. Toisaalta silloin tuli hoidettua huussollikin, nykyään puutarhailu on niin toispäistä puuhaa, että kaikki ovat joutuneet ulkoruokintaan :D

      Poista
  11. Hyviä kysymyksiä ja vastauksia, näitä oli mukava lukea.
    Minullakin on "väärässä" paikassa kasvavia kieloja. Ne saavat kasvaa vapaasti luonnontilaisilla alueilla, mutta en mitenkään haluaisi niitä jokaiseen kukkapenkkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että viihdyit postauksen parissa. Kuulostaa ihanalta tuo sinun luonnontilainen alue, sinnehän kielo sopii hyvin. Kaunis kasvihan hän on, mutta kukkapenkissä valtaisi kasvutilaa muilta aarteilta. On tämä sellainen taiteen laji, että saa puutarhasta luonnollisen hallitun <3

      Poista
  12. Mukava postaus! Samoohin aikoohin oon puutarhahommat aloottanu. Mulla tosin on nua navettahommat viäläki hirasteena. Hyätyvilielyä en pahemmi harrasta mäkää. Jos sais kuitenki muutaman laatikon laitettua tulevana suvena, salaattia ja..ja......kukkia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että meillä on paljon samanlaisuutta. Taisin enemmän nauttia puutarhailusta navettahommien välissä kuin vieraan palkkatöiden jälkeen. Toisaalta nyt on kohtuullisen pitkä kesäloma :) Onnea tuleviin kasvatuksiin <3

      Poista
  13. Kivat ja mielenkiintoiset vastaukset kivoihin kysymyksiin. Puutarhan kivikkoisuus antaa varmaan oman lisähaasteensa kasvatukseen ja puutarhanhoitoon, mutta se on myös mahdollisuus luoda kaunis ja kutsuva putarha, kuten sinulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi <3 Jos saisin valita, en vaihtaisi kivikkoa mihinkään, paitsi ehkä kohtuullisen suureen kallioon. Ihanaa, jos puutarhassa olisi tuollainen jättimäinen kivi :)

      Poista
  14. Vastaukset
    1. Kiitos, olipa mukavaa, että viihdyit postauksen parissa <3

      Poista
  15. Kauniita pastelliunelmia täällä, siinä on tyllihamosta kukilla kerrakseen. Ihan oma vaaleanpunaisen kaipuu alkaa kasvaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Hyvä, hyvä, jos saan levitettyä vaaleanpunaista unelmaa. Se on lempitehtäväni yhdessä ruusukuumeen tartuttamisen kanssa :)

      Poista
  16. Kiva lukea vastauksiasi. Minusta tänne on aina niin ihana tulla kun on niin hempeän kaunista, pidän tosi paljon.

    VastaaPoista