Sivut

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Keijunmekko ja muuta pientä sievää


Vuodet eivät ole toistensa veljiä
eikä hörhön keväät toistensa siskoja.
Tänään aamuna maa oli saanut lumipeitteen 
ja uutisissa kerrottiin takatalven tulleen. 
Takatalvi, vaikka  maaliskuu on vasta puolivälissä.

Perinteeksi on muodostunut, 
että tammikuussa kylvän keijunmekon siemenet
ja kasvaten heitä pitkän kevään.
Tämä vuosi on ollut erilainen, en ole kylvänyt vielä mitään.
Onneksi läheisestä puutarhamyymälästä
löysin keijunmekon pieniä taimia.



Keijunmekko on hidas kasvatettava.
Itämisen ja sirkkalehtien jälkeen hän tekee ensimmäisen lehtiparin
ja alkaa sen jälkeen keskittymään juuriston kasvattamiseen.
Mullan päällä ei tapahdu mitään pitkään aikaan. 
Ostotaimien juuristo oli jo hyvin kasvanut.



Istutin taimet suurempiin turveruukkuihin.
Osan taimista latvoin, 
jotta he haaroittuisivat runsaammin.
Muutamasta jätin latvaverson kasvamaan,
koska tällöin he kukkivat aikaisemmin.



Latvotuista versoista tein pistokkaat 
ottamalla alimman nivelen kohdalta lehdet pois 
ja laittamalla varren multaan.
Tästä lähtee uusi alku.



Taimien päästyä suurempiin ruukkuihin menee hetki,
että he keskittyvät juuriston kasvattamiseen.
Tämän tehtyään alkavat taimet kasvamaan vauhdilla
ja ongelmaksi muodostuu toisiinsa kietoutuneet versot.
Tällöin onneksi eletään jo kasvihuonekautta 
ja taimet saa istutettua amppeleihin.
Näin he saavat tilavammat kasvuolot.



Joskus luonto tekee poikkeuksen.
Hetken luulin, että taimien joukossa on väärä kasvi,
mutta kaksi lehteä olikin kasvanut toisiinsa kiinni.



 Samaisesta myymälästä löysin 
myös valkoisia kelloköynnöksen taimia.
Onnekseni samassa purkissa oli kolme komeaa alkua.



Keijunmekko on hyvin viehkeä kesäköynnös.
Hän jatkaa kukintaa pitkälle syksyyn 
ensimmäisistä pakkasista huolimatta.
Seuraavan kesän kukinta kannattaa varmistaa
talvettamalla kasvi viileässä
tai ottaa hänestä siemenpallukat talteen.
Omat siemenet on hyvä säilyttää ilmavasti huoneenlämmössä,
jolloin itävyys on lähes sataprosenttinen.
Kylvö tehdään ripottelemalla siemenet mullan päälle 
ja antamalla niiden itää valoisassa, lämpimässä paikassa.
Keijunmekon kylvö tammikuussa 
on loistava tapa aloittaa uusi puutarhavuosi.




2 kommenttia:

  1. Ihana tuo viimeinen kuva<3 Minultakin meinasi jäädä jo toisena vuonna peräkkäin kekot kylvämättä, mutta onneksi esikoiselle tuli joku aika sitten kylvöinnostus ja löysin hänelle vanhoja mekon siemeniä kylvettäväksi. Nyt pikkuruiset ovat jo melkein koulinta kuntoisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, teillä puutarhainnostus jatkuu seuraavassa polvessa :) Itse innostuin keijunmekosta, saadessani vuosia sitten meiltä haetusta kissanpennusta maksuksi keijunmekon amppelin. Se kukki upeasti koko kesän ja hänestä syksyllä keräämäni siemenet ovat jatkaneet kiertokulkua näihin päiviin asti. Kaunis, helppo ja kiitollinen kukka.

      Poista