Laatikollinen siemeniä vielä kylvämättä.
Taidan sirotella maahan ja antaa luontoäidin hoitaa.
Kauppareissulla oli tarkoitus hakea lapsille ruokaa. Kuinkas ollakaan, mukaan lähti kassillinen perennan juurakoita ja pari mukulaa.
Tammikuussa alkaa keijunmekkojen kylvöt. Ensimmäisen keijunmekon sain kymmenen vuotta sitten kiitokseksi meiltä noudetusta kissanpennusta. Tuosta kasvista keräsin siemenet, ja tavasta tuli jokasyksyinen. Sittemmin päiväkodin tädit ja nykyisin koulun opettajat saavat keväiset kiitoskukkaset kukkivina amppeleina itse kasvatetuista taimista.
Ihanat keijunmekot! Minulla jäi tänä keväänä kokonaan kylvämättä kun hyysäsin kahta viime kesäistä amppelia vintissä koko talven:)
VastaaPoistaWau, talvehtineesta amppelista on kätsy ottaa pistokkaita!
PoistaKeijunmekot ovat NIIN ihania. Viime vuonna vasta ostin ensimmäiseni. Kylväminen ei minulla taida onnistua, kun ei ole oikein esikasvatuspaikkaa eikä muka aikaa. Pöh!
VastaaPoistaIhana siemenlaatikko sinulla!
Kylläpäs oot pitkään pitänyt näppisi erossa keijunmekosta :) Ihana kasvi siitäkin, ettei ota nokkiin kuivuudesta eikä syyspakkasista. Tuo esikasvatuspaikka on haastava, kun vaatii niin pitkän kasvuuajan. Itselläni ne ovat tuvan ikkunalla ja näyttävät nauttivan paahteisesta eteläikkunasta.
PoistaPs. mä oon heikkona rautalankaan ja sinkkiin <3